Neuloosissa

Jahas en oo tainnut aikoihin kirjoittaa, mutta kaikkea kivaa ja vähemmän kivaa on tullut tehtyä. Kivoihin kuuluu muun muassa kesätyöt, jotka alkoivat perehdyttämisjaksolla jo vähän etukäteen - kassantätinä olen siis päässyt häärimään vaihtelevalla menestyksellä. Ei niin kivaa on vaikkapa nyt koeviikko, jonka takia en ole ehtinyt mitään neulomaankaan pitkään aikaan.

Vaan mitäpä löysin perjantaina (25.5.) Hesarista! Jutun käsitöistä, joka todella piristi päivää :) En onnistunut netistä tätä löytämään (jos joku löytää niin saa pistää linkin!) mutta tietysti leikkasin talteen. Tässä oli asiantuntijana Helsingin yliopistosta professori Minna Huotilainen, pistän jutusta muutaman poiminnan. Otsikkona siis Aivot tarvitsevat käsitöitä:

"Käsityöt ravitsevat aivoja, auttavat sekä keskittymään että rentoutumaan ja vaikuttavat aivojen kehitykseen jo lapsuudessa."


"Oppimisen aikana tehty käsityö voi auttaa keskittymään paremmin, kunhan työ ei ole niin vaativa, niin että se vie huomion kokonaan. -- 'Tehokas kuuntelu on päällä, kun tekee samalla jotakin muuta, kuten käsitöitä.'"


"Jotkut ovat niin innokkaita tekijöitä, että luonnehtivat itseään julkineulojiksi tai neulootikoiksi, ja kuvailevat olotilaansa neuloosiksi."

Paras juttu ikinä! Ja nyt mun ei tarvitse kutsua itseäni enää käsityöihmiseksi (joskus valitin, että kuulostaa mummolta), vaan olenkin neulootikko! Ihanaa :D Muut neulootikot, ilmoittautukaa!

Totta on myös oikeesti toi, että pystyy paremmin kuuntelemaan jos saa tehdä jotain helppoa samalla. Mulla on aina vähän tuskainen olo jos pitää vaan istua ja kuunnella, oppitunnilla esimerkiksi puoltoista tuntia putkeen. Toisaalta yhtä tuskaista on, jos tulee otettua liian vaikea työ mukaan - silloin ei pysty keskittymään oikein kumpaankaan. Tunnistin niin itseni tästä jutusta, pitänee kantaa lehtileikettä mukana jos opettaja sattuu joskus valittamaan, voin todistaa kuuntelevani oikeasti tehokkaammin ;)

Kiitos, Helsingin Sanomat!