Mitähän sitä nyt sitten sanois

Piti kirjottaa aikasemmin, mutta joko en oo ehtinyt tai jaksanut tai halunnut niin enpäs ole sitten kirjottanut yhtään mitään. Haluaisin kirjoittaa kaikesta mikä täällä on erilaista, ihanaa tai kamalaa, mutta koko ajan tapahtuu niin paljon että vaan ahdistaa kun yritän valita mikä on tarpeeksi kiinnostavaa tai muuten sopivaa julkaistavaksi :D Jospa aloitan vaikka faktoista.

Perjantaiyönä saavuin siis Espanjaan, Bilbaon lentokentälle, ja perheen isä haki mut sieltä kotiin Vitoria-Gasteiziin, joka sijaitsee siis Baskimaassa. Perheeseen kuuluu äidin ja isän lisäksi 5-vuotias tyttö ja 7-vuotias poika, mutta tämän viikon ajan minua ilahduttamassa täällä on myös kaksi serkkua (serkkuja muuten riittää).  Lauantaista alkaen mua on viety ympäri kaupunkia ja olen nähnyt tusinoittain sekä nähtävyyksiä että sukulaisia. Serranon perhettä telkusta seuranneille voin sanoa, että tämä perhe on ihan samanlainen! Varsinkin viikonloppuisin ovesta kuulemma ramppaa jos jonkinmoista sukulaista, naapuria ja kumminkissankaimaa. On tässä rauhaa rakastavalla suomalaisella vähän pää pyörällä :D

Sopeutuminen on ollut yllättävän vaikeaa, koska täällä esim. päivärytmi ja ruoka ovat tosi erilaisia kuin mihin olen tottunut. Kokopäiväinen espanjan puhuminen tekee mut myös tosi väsyneeksi, ja kun samalla pitäisi tutustua kaikkiin ja antaa luotettava kuva itsestään perheelle, ovat voimat olleet aika lopussa. Onneksi minulle sattui ainakin omasta mielestäni paras mahdollinen perhe. Vanhemmat ovat olleet tosi kärsivällisiä ja jaksavat aina muistuttaa, että saan itse päättää omista menoistani ja tekemisistäni, he eivät esim. loukkaannu jos jään kotiin lepäämään sen sijaan että lähtisin ulos heidän kanssaan. Tykkään koko perheestä tosi paljon, mutta he ovat ehkä saaneet minusta toistaiseksi vähän vaisun kuvan. Joka päivä pärjään kuitenkin aina vain paremmin, ja kielitaitokin on jo muutaman päivän aikana ehtinyt kohentua kiitettävästi! Jatkamme siis harjoituksia :)

Perheen äidin toiveena oli, etten laittaisi kuvia lapsista tai kodista tänne, joten kunnioitan tätä toivetta. Postauksista saattaa siis tulla aika tekstipainotteisia. Otan kuvia kaupungista sitä mukaa kun ehdin, täällä on tosi kaunista :) Suurin osa ajasta tulee kuitenkin kulumaan täällä kotosalla, joten varautukaa jaksamaan mun lörpöttelyäni kauniiden kuvien sijaan! Sen verran voin kodista paljastaa että se on iso ja kaunis rivitaloasunto, ja mulla on oma ullakkohuone kattoikkunoineen kaikkineen - voiko parempaa toivoa :)

Kaikenkaikkiaan siis täällä menee jo aika hyvin, kunhan asetun vielä taloksi paremmin, niin kolmisen kuukautta tulee menemään tosi nopeasti. Paluulento on 6.9., mutta sitä on turha miettiä vielä :)