sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Kaappien täydennystä

Tukholma on täynnä ihania paikkoja ja asioita mitä nähdä ja kokea, mutta syystä tai toisesta löysin itseni jo toisen kerran (maailman suurimmasta!) Ikeasta syömästä lihapullia. No mutta, tulipahan tällä kertaa ainakin kaikki tarvittava hankittua ja nyt ei taas hetkeen tarvi ostella mitään (joopa joo...).




Päätettiin mennä fikalle heti alkuun, ja sitten päälle tunnin kiertelyn jälkeen käytiin niillä kuuluisilla lihapullilla. Nyt kun nämä omakotiasiat on mulle ajankohtaisia, niin oli tosi kiva kierrellä katselemassa erityisesti pienten tilojen ratkaisuja ja ihastella että ooooh miten fiksua ja aaaah miten kätevää! Vielä kivempaa oli tulla takaisin kämpille, pistää ostokset käyttöön ja tajuta, että taas on hiukan kotoisampi olo täällä :) Tämmöisiä löytöjä tarttui mukaan:


Erittäin epävirallisissa lihapullanimiäisissä norsu sai nimekseen Nypon, ruusunmarjapannacotan mukaan!


Rakkautta ensi silmäyksellä :)






Löysin vihdoin kivan maton kämpän lattialle. Tosin tajusin, että unohdin ostaa liukuesteen... Enkö just mainostanut, että nyt on kaikki hankittu!


Paluumatkalla eksyttiin vielä Tigeriin, jossa palasin takaisin lapsuuteen: ihastuin tähän värityskirjaan! En ole todellakaan hyvä piirtäjä, mutta värittäminen on rentouttavaa, ja kuvat voi myöhemmin käyttää vaikka joulupakettien koristeiksi. Miksei laittaa vaikka seinällekin, jos oikein hienoja onnistun taiteilemaan :) 

perjantai 22. marraskuuta 2013

Kaappien tyhjennystä

Ben&Jerry's oli lähikaupassa tarjouksessa (2 purkkia 75 kruunua!!), joten pitihän minimaaliseen pakastelokeroon saada tilaa...


Keitin tänään aamulla mututuntumalla survosta pakastemansikoista. Yksi rasianloppu selätetty, ja riitti vieläpä just sopivasti yhteen reiluun annokseen puuron päälle! Samalla kyytiä saivat jotkut miljoonan viljan puurohiutaleet, jotka näyttää ja maistuu enemmänkin puuhakkeelta...


Marjamuffinseja tein jo aikaisemmin saadakseni pakkasesta pois rasiallisen marjasekoitusta. Tein kutakuinkin tämän ohjeen mukaan. Tuli muuten tosi hyvä taikina kun laitoin maustettua jugurttia tuon desin verran, kannattaa koittaa!


Ja tässä siis palkintoni tästä ahkerasta uurastuksesta ;) Ah, tätä näkyä ei voita mikään...


sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Kohteessa!

Noniin, ehkä aika päivittää jotain elonmerkkejä tännekin. :) Ekat päivät on menneet nopeasti uuteen elämään totutellessa ja tunteet kyllä vaihtelee laidasta laitaan: välillä haluan kotiin saman tien ja välillä mietin, että täähän on niin kivaa ja niin ihanaa! Lähinnä kaipaisin nyt vaan sellaista kultaista keskitietä... :D

Kämppä alkaa pikkuhiljaa tuntua "omalta", varsinkin kun toin tänne omia tavaroita, koriste-esineitä ja valokuvia, joista kyhäsin tuohon ruokapöydän yläpuolelle kollaasin. Pääasiassa laitoin Intian-kuvia, mutta joukosta löytyy muutama kaverikuvakin. Tuota on kiva kattella kun syö :)


Tähän mennessä olen Tukholmassa ihastunut jo metroon, pyöräkaistoihin, host-perheeseeni, oman kämpän rauhaan, perheen huushollin eläväisyyteen, kauniisiin rakennuksiin, Gamla Staniin, veden läheisyyteen, avuliaisiin ihmisiin, halvempaan ruokaan kuin mitä Suomessa on sekä luomutuotteisiin, jotka eivät hinnaltaan juurikaan poikkea tavallisista tuotteista. Lista pitenee varmasti vielä sitä mukaa kun ehdin kaupunkia nähdä ja kokea :)

maanantai 11. marraskuuta 2013

Kaksi päivää lähtöön...

Homma rupeaa olemaan laukun pakkaamista vaille hanskassa. Keskiviikkona alkaa siis tämän tytön toinen lastenhoitoseikkailu ulkomailla! Huolia, pelkoja, toiveikkuutta, innostuksenpuuskia ja muita tunteita on tässä viime aikoina käyty läpi aika reippaasti. Eniten jännittää ekaan omaan kämppään muuttaminen ja siellä selviytyminen, mutta perhe puolestaan ei jännitä yhtään! 

Kaveripuolen luulen ja toivon olevan jo aika pitkälti hoidossa, kiitos Facebookin voiman! Au pairien ryhmästä moni otti yhteyttä, kun laitoin kaikille jäsenille viestiä että tulossa ollaan ja kavereita tarvitaan. Alku onkin varmaan aikamoista pyöritystä kielen, perheen, ihmisiin tutustumisen ja oman kämpän kanssa. Eipähän ainakaan luulisi tulevan tylsää :D 

Eka pätkä onkin siis kuukauden mittainen, koska pari ekaa viikkoa on tutustumista perheen kanssa ja sitten seuraavat kaksi viikkoa on se varsinainen työjakso. Ei mikään mahdoton aika kuitenkaan, kun nyt alkuun on luvassa niin paljon kaikkea uutta - minulle ja myös perheellekin. Saa nähdä miten 10kk ja 1,5v tyttöset suhtautuvat muhun :) 

Kai sitä laukkuakin pitäis jo alkaa pakkailemaan. Onneksi laivaan mennessä ei oo painorajaa! Olen tässä pikkuhiljaa tehnyt listaa vielä vietävistä tavaroista ja kerännyt niitä yhteen paikkaan. Ruotsi-korivaunustani löytyy tällä hetkellä kaikenlaista neulomusjutuista lääkekaappitarvikkeisiin. Lankaahan vietiin jo puoli matkalaukullista viime kerralla ;)


torstai 7. marraskuuta 2013

Unelmanpehmeät sämpylät

Olen aina ajatellut, etten ole sämpylänleipojaihmisiä. Ongelma mulla on ollut sama kuin pullien kanssa: uunituoreina leipomukset maistuvat, mutta jäähdyttyään ne alkavat heti "tiivistyä". Seuraavana päivänä niitä ei viitsi oikein syödäkkään enää (paitsi pullaa tietty, sokerihiiri kun olen). Sain kuitenkin vapaaehtoisleipomista kokeillessani pari hyvää vinkkiä, siispä tässä tulee resepti ah-niin-ihanan pehmoisiin sämpylöihin, jotka maistuvat paremmin kuin hyvin vielä seuraavanakin päivänä!

Unelmanpehmeät sämpylät, n. 23 kpl

5 dl vettä
1 pss kuivahiivaa tai 1 pala (50 g) tuorehiivaa
2 tl suolaa
2 rkl sokeria
5 dl sämpyläjauhoja
loput, noin 4-5 dl vehnäjauhoja
50 g pehmeää rasvaa

1 dl vettä
1-2 tl sokeria

1. Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (kuivahiivan kanssa hieman lämpimämmäksi) ja sekoita siihen joko tuorehiiva tai kuivahiiva sekoitettuna puoleen desiin sämpyläjauhoja. Sekoita tasaiseksi.

2. Lisää suola, sokeri sekä sämpyläjauhot. Sekoita hyvin.

3. Lisää kolme desiä vehnäjauhoja käsin sekoittaen ja lisää sitten rasva. Lisää vielä sopiva määrä vehnäjauhoja, noin pari desiä. Taikinan kuuluu jäädä tarttuvaiseksi ja vain vähän kiinteäksi, ei kuitenkaan juoksevaksi. 

4. Kohota taikinaa noin 15 minuuttia liinalla peitettynä vedottomassa, lämpimässä paikassa.

5. Kaada leivinalustalle suht reippaasti jauhoja. Ota taikinasta puolet kerrallaan ja leivo leivinlaudalla vielä jauhoja taikinaan. Muotoile taikinasta pötkö ja leikkaa se paloiksi. Pyörittele palat palloiksi ja asettele väljästi pellille. Kohota liinan alla vielä toiset 15 minuuttia. 

6. Paista sämpylöitä 225 asteessa noin 10-13 minuuttia, kunnes pinta on kauniin kullanruskea.

7. Lämmitä vettä mikrossa sen verran, että sokeri liukenee siihen. Sivele pullasudilla sokeri-vesiseosta uunituoreiden sämpylöiden päälle. Tämä estää sämpylän pinnan kovettumisen. 

8. Nauti! :)




Eiköhän tän ohjeen ansiosta tule tehtyä sämpylöitä vähän useammin. :)

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Sunnuntaileipomuksia

Viime aikoina sitä on tullut hääräiltyä keittiössä enemmänkin, ja olen huomannut, että mun työskentelyäni kuvaa täydellisesti käsite "hallittu kaaos". Touhuttava on kauhealla vauhdilla montaa asiaa samaan aikaan, enkä todellakaan siivoa työskentelyn aikana mitään pois. Kuitenkin järjestän kaaoksen itselleni loogiseksi, joten keittiössä puuhastelu sujuu oikein luontevasti! Tänäänkin oli taas monta rautaa tulessa, kun...


...oli pasteijaa tulossa...


...pullataikina kohosi kattilasta yli...


...pasteijatäyte piti valmistaa...


...ja sitten pyöri tuommoinen leipuriapuri jaloissa :)

Innostuin tänään taas meidän perheen ikuisuusprojektista, nimittäin ruokakaappien tyhjentämisestä. Purkkia, pakettia ja pussia on jos jonkinmoista, joten yritin keksiä semmoisia leipomuksia, mihin saisin käytettyä vanhaksi meneviä aineksia - päädyin tekemään pullaa ja muna-riisipasteijoita. Tämä on niinkuin jämälankojen käyttämistä, yhtä hauskaa! Mittavissa varastoissa on se hyvä puoli, että inspiraation iskiessä ei tarvitse lähteä kaupoille :)




Tänään onnistuin tekemään erityisen hyvää pullaa. Laitoin mahdollisimman vähän jauhoja (eli taikina jäi ihan vähän tarttuvaiseksi), annoin taikinan kohota pitkään ja rullasin reilusti täytetyn taikinalevyn mahdollisimman ilmavaksi pötköksi. Tietysti uunituore pulla maistuu hyvältä vaikka miten tehtynä, joten oikea totuuden hetki koittaakin vasta huomenna: ovatkohan pullat muuttuneet koviksi niinkuin mulle yleensä käy! Jäämme jännityksellä odottamaan...

Onko sillä puolen ruutua jotain jakamisen arvoisia hyvän pullan salaisuuksia tiedossa? :)

EDIT: Hyvää pullaa oli myös seuraavana päivänä ;)