ARVONTA!

Nyt rummunpäristyksiä, fanfaareja ja paraatikulkueita, kiitos! Seuraa nimittäin...

... blogin historian ensimmäinen arvonta!!

Olin aikeissa kirjoittaa jostakin aivan muusta, kunnes huomasin, että seuraava postaus tulisi olemaan 200. tänne kirjoittamani. Päätinkin siis tämän merkkipaalun kunniaksi järjestää blogiin ensimmäisen arvonnan!

Arvontapalkintoina ovat kaksi itse tekemääni pehmolelua:

Suloinen Seepra 

SEKÄ

Hurja Rapu

Arvonta toimii seuraavasti:

1) Olet arvonnassa mukana kommentoimalla tähän postaukseen kumman pehmon kotiuttaisit mieluummin itsellesi ja miksi! Kerrothan myös monellako arvalla olet arvonnassa mukana:
- Yksi arpa = Kommentti tähän postaukseen
- Kaksi arpaa = Olet lisäksi jo lukija Bloggerissa tai Bloglovinissa / liityt lukijaksi osallistumisaikana
- Kolme arpaa = Olet lukija ja kerrot lisäksi arvonnasta omassa blogissasi (linkittämiseen voi käyttää tuota ensimmäistä kuvaa)

2) Osallistumisaikaa on kolme viikkoa eli TORSTAIHIN 13.2.2014 ASTI

3) Arvonnassa tulee olemaan kaksi voittajaa, joista toinen saa omakseen Suloisen Seepran ja toinen Hurjan Ravun! Ilmoitan voittajat blogissani perjantaina 14.2., jonka jälkeen heillä on maanantaihin asti aikaa ilmoittaa yhteystietonsa minulle osoitteeseen pienilankablogi[at]gmail.com.

Kumpi siis vetoaa sinuun enemmän ja miksi? :)

ONNEA ARVONTAAN! :)

... Minä jatkan 200. postauksen juhlintaa flunssassa sohvanpohjalla ;)  

Tilaustyötä pukkaa

Hei taas, muistin just että tämähän olikin pääasiassa käsityöblogi, joten eiköhän ole jo korkea aika kirjoittaa jotain siihenkin aihepiiriin kuuluvaa! Kiitos muuten tuhannesti palautteesta vuoden viimeiseen postaukseeni, kommentit auttoivat myös osaltaan mua palaamaan raiteille. :)

Tosiaan nyt on monta rautaa tulessa, ja pari valmistakin löytyy esiteltäväksi. Hip hurraa! Tällä hetkellä kesken on Pilvenreunalla-neule äidilleni, jonka aloitin jo Japanin-koneessa joulun jälkeen. Hihat, nappilista ja pieni osa helmaresoria puuttuvat vielä. Tämmöisiä värejä siis puikoilla:

 

Musta olisi ihanaa ottaa jotain hauskoja äiti-tytär -kuvia sitten kun tämä valmistuu, kun mullahan on myös oma Pilvenreunalla-neuleeni, joka on muuten ollut taas käytössä nyt talvipakkasilla. :) Onneksi purin ekan yrityksen ja neuloin sen uudestaan!

Tähän väliin pari valmista työtä, jotka vein Tukholmaan joululahjaksi tytöille. 2-vuotias sanoi prinsessasta että "Tämä ihana!", ja 1-vuotias kulki yksisarvinen tiiviisti kainalossaan ihmeen pitkään (yleensä yksi lelu jaksaa kiinnostaa max. 5 minuuttia). Mulle lasten sydäntäsulattavat reaktiot olivat paras mahdollinen vastalahja. :)

Yksisarvisen ohje 

Prinsessan olen tehnyt jo aiemmin, ja nyt se pääsi vihdoin kassin pohjalta leikkeihin!

Lasten äiti innostui näistä sen verran, että tilasi multa kaksi pehmolelua lisää! Nämä menevät tyttöjen vauvaikäisille serkuille, ja projektit pääsevät koukulle heti kun saan Pilvenreunalla-takin valmiiksi.

Virkattu nukke-turvarätti

Virkattu sammakko

Lisäksi äiti toivoi itselleen jonkunnäköistä hartiahuivia, mutta emme ehtineet sitä miettiä vielä sen tarkemmin. Mielenkiinnosta selasin kuitenkin Ravelrya läpi, ja löysin muutamia omasta mielestäni kauniita malleja:

Sidewalk shawl

Monica's Shawl

Haruni

Kuura

Käsitöiden osalta loppuvuosi oli hiljaista aikaa, joten nyt on odotettavissa muutosta parempaan suuntaan. :)

Aivojumppa

Ohje: Picklesin Cropped lavender jacket, palmikot Neulojan suuresta silmukkakirjasta

Lanka: Novita Isoveli

Puikot nro 7

Ohjeet varmaan epäonnistumiseen villatakin tekijälle:

1. Älä välitä, vaikka lanka ei olisi lähimainkaan samaa kuin ohjeessa - kaikki ne neuletiheyshömpät, kerän metrimäärät sun muut on ihan turhia!

2. Valitse mahdollisimman monimutkainen kuvio, jotta varmasti suutut ja turhaudut työtä tehdessäsi. Näin varmistat, ettei epäonnistumisia ainakaan tule purettua, vaan haluat saada työn valmiiksi niin nopeasti kuin mahdollista. Lopputuloksesta riippumatta.

3. Älä kuuntele sitä sisäistä ääntä, joka sanoo että jokin on nyt menossa pieleen. Takki voi vielä maagisesti venyä oikean levyiseksi. 

Kaikkien ylläolevien kohtien toteutumisesta huolimatta Aivojumppa-villatakistani tuli aika hieno - harmi vaan, että siitä pääsee nauttimaan joku pienempikokoinen!

Mainio löytö muuten tuo Pickles - suosittelen! Muun muassa ihania villatakkeja näyttäisi olevan vaikka millä mitalla :)

Aivojumppa-rutistuksen jälkeen kaipasin jotain vähän aivottomampaa tekemistä, joten mikä parempaa kuin pullan leipominen! Meneillään olevaan luomuviikkoon sopien pullat valmistuivat luomujauhoista ja -munista :)

Yksi seikkailu takana - uusi odottaa jo?

Joo, joo, elossa ollaan! Eka viikonloppu vain meni sellaisessa "maa vaihtui mitä ihmettä" -sumussa, sitten tulinkin heti kipeäksi (eräs varusmies tuo kaikki pöpöt näköjään mukanaan) ja kirjoittaminen vain jäi... 

Pari viimeistä iltaa Espanjassa menivät siis jäähyväisten merkeissä. Kaverit ihastuivat ikihyviksi tekemiini jäähyväislahjoihin, ja vastalahjaksi sain kehystettynä ihanaisen yhteiskuvamme :) Tätä porukkaa tulee kyllä ikävä!

Perheen kanssa en tosiaan loppujen lopuksi tuntenut niin suurta yhteyttä, että olisin missään vaiheessa ajatellut olevani heille yksi perheenjäsen lisää - lähinnä tunsin itseni joko työntekijäksi tai vieraaksi. Lieneekö lyhyt au pair -aikani ollut osasyynä: kun kaikki tiesivät, että kohta jo lähden, niin emme kiintyneet toisiimme sen enempää. Olen kuitenkin perheelle kiitollinen kaikesta siitä, mitä he minulle antoivat kesän aikana, ja hyvissä merkeissä lähdin kotiin :) 

Kotiinpaluun lähetessä aloin luonnollisesti miettimään seuraavaa toimintasuunnitelmaa, mulla kun on tämä koko välivuosi ihan tyhjillään. Tuttavaperheen kautta löytyikin yllättäen Tukholmassa asuva suomalais-ruotsalainen perhe, jonka suomalaisen äidin kanssa olen ollut yhteyksissä. Näyttääkin siltä, että loka-marraskuun tienoilla tämä tyttö lähtee Tukholmaan!! 

Tilaisuus olisi mulle täydellinen, koska mulla olisi siellä jo maksuton kämppä valmiina ja saisin puhua suomea, mutta kuitenkin opiskella sitten ruotsia samaan aikaan (suullinen kielitaito kun on VÄHÄN hakusessa...). Pääasiassa tulisin hoitamaan 8 kuukauden ikäistä tyttöä, ja satunnaisesti lisäksi hänen 1,5-vuotiasta isosiskoaan. Työjaksot ovat aina kahden viikon mittaisia, ja niiden välissä on sitten pari-muutama viikko vapaata. Pystyisin siis samaan aikaan esim. aloittamaan jonkun harrastuksen, osallistumaan vapaaehtoistyöhön mistä olen aina ollut kiinnostunut, tai menemään vaikka kielikurssille :) Ja töitä riittää kuulemma ensi keväälle asti - täydellistä!! Juuri jotain tällaista mulla oli mielessä, kun mietin välivuoden pitämistä: kielten opiskelua, uusia kokemuksia, itsenäistymistä... Iso taakka on putoamassa harteilta, jos nyt saan järkevää tekemistä suurimmaksi osaksi välivuotta. 

Sitä ennen tässä on kuitenkin vielä reippaasti aikaa nauttia kotona olosta ja pitää vähän myöhäistä kesälomaa :) Olenkin palannut elementtiini, nimittäin villapaidan neulomiseen. Ihka ensimmäinen itsetehty villapaitani sai armotta purkutuomion, ja siitä on nyt kehkeytymässä "Aivojumppa"-työnimellä kulkeva neuletakki...

Projekteja

Kuvitteliko joku, että pitäisin näppini erossa käsitöistä 2,5 kuukautta, vaikka en puikon puikkoa tänne tuonutkaan?? Langanostolakkoa on rikottu räikeästi, mutta ihan tiettyjä projekteja varten ostin ja luultavasti käytän suurimman osan jo täällä. Katsokaas mitä kaikkea oon väsännyt, samaan syssyyn myös au paireille sun muille ideoita mitä tehdä lasten kanssa :)

Origamit
Meidän tämän hetken ehdoton megahitti! Netti on pullollaan ohjeita varsinkin englanniksi (hyvä tilaisuus opettaa lapsille englantia samalla): me ollaan viihdytetty itseämme jo pari viikkoa erilaisilla helpoilla ohjeilla. Valikoimaa siis on!

Viikonpäivät ja kuukaudet englanniksi
Tämä yhden päivän projekti toteutettiin jo heinäkuussa. Pojalle annoin vastuutehtäväksi kirjoittaa nimet lappuihin, ja lopuksi yhdessä koristeltiin läpyskät. Liilaa It is... -lappua vaihdetaan siis joka päivä ja kuukauden vaihtuessa. Lapset väsäsivät näitä into piukassa koko päivän, mutta sen jälkeen koko homma jaksoi kiinnostaa vain poikaa parisen viikkoa :D

Hedelmämuistipeli
Toinen yhden päivän askarteluprojekti, joka myös oli lasten mieleen. Oon aika ylpeä näistä askartelujutuista, koska ideat sain ihan omasta päästä ja lapset vieläpä tykkäsivät, joten jee! Vähän englantia sain tähänkin väliin ujutettua: aina korttia kääntäessä pitää sanoa hedelmien nimet englanniksi. Huomatkaa noi ihan loistavat viinirypäleet!!

Jäähyväiskirjeet perheelle
Tämän idean sain tänään noita kirjeitä kirjoittaessani. Koska origamit ovat viime aikoina olleet niin in, niin taittelin kirjeet (toinen vanhemmille ja toinen lapsille) sydämen ja kyyhkysen muotoon. Jätän nämä sitten ensi torstaina johonkin esille kun aamulla aikaisin lähden :)

Jäähyväislahjat kavereille
No tässä ensimmäinen projekti, mihin piti ostaa lankaa. Mietin pääni puhki, mikä olisi kiva muisto minusta ja suomalaisuudesta, mutta mikä ei vaatisi kauheasti eri värisiä lankoja tai jäisi valmiina kaapin perukoille. Pikkuhiljaa muotoutui idea kirjanmerkistä (kaverit aloittavat yliopiston, joten toivottavasti tulee tarpeeseen), jossa olisi lumihiutale muistuttamassa, että Suomessa on aina kylmempää (=asiat voisivat olla huonomminkin:))! Lisäksi tein jokaiselle kiitoskirjeen pienellä suomi-sanastolla varustettuna.

Tilaushuivi
Sain vastikään tietää, että täällä ihan kodin lähellä on lankakauppa! Selkeä merkki, ajattelin, joten pakkohan siellä oli käydä :) Yksi tyttö espanjaporukastani toivoi multa kaulahuivia talveksi, joten päätin pistää toimeksi jo täällä ollessani. Kutosen puikoilla, paksuhkolla langalla ja langankiertoja pudottamalla mennään aika mukavaa tahtia, toivottavasti valmistuu ennen ensi torstaita...

Knit 'n' Tag ja keväinen Tukholma

Elämärintamalla on ollut vaihteeksi hulinaa, joka rauhoittui vasta nyt kun tulin (taas) vähän kipeäksi. Siispä on hyvin aikaa istua alas nakuttelemaan muistiin kaikkea, mitä on tullut tehtyä.

Lauantaina päädyin sattumalta Turun keskustaan Knit 'n' Tag -tapahtumaan ihastelemaan toinen toistaan upeampia neulegraffiteja. Tapahtuma olisi jäänyt multa kokonaan ohi, ellei iskä olisi soittanut vinkkipuhelua! Onneksi menin käymään, sillä hieno hetki oli myös istua lopuksi jokirannalle virkkaamaan tuntemattoman naisen kanssa. Koukut viuhuivat molemmilla eikä sanaakaan vaihdettu, mutta tuntui siltä ettei oikein tarvinnutkaan :) Tämän käsityöbondaamisen jälkeen pääsinkin vielä ihastelemaan yhden miehen sirkusnäytöstä. Kannatti herätä!

 

Sunnuntaina  otettiin iskän kanssa suunta kohti Tukholmaa, jossa meitä odotti maanantaina aurinkoinen ja tiistaina vähemmän aurinkoinen sää. Pyöräiltyä tuli mukavasti ympäri kaupunkia, kiitos ah-niin-ihanien pyöräkaistojen!

 

Jälleen kerran eniten puoleensa vetivät Stockholms Stadsmissionin kirppikset, joissa kyllä suosittelen käymään. Vaatteiden hinnat voivat olla totuttua kirppistasoa korkeammalla, mutta mielestäni ne ovat hintansa väärtejä: liikkeet ovat tyylikkäitä, tunkkaisten vaatteiden hajusta ei ole tietoakaan, tuotteet on lajiteltu, esille on valittu pääasiassa  hyvälaatuista tavaraa ja mikä parasta, osa tuotosta menee muunmuassa Tukholman alueen kodittomien tukemiseen ja syrjäytyneiden työllistämiseen. Pähkinänkuoressa: kivoja vaatteita, joita voi ostaa hyvällä omallatunnolla! Ja niinhän minä tein...

 

Harmaa lyhyt neule ja punaoranssit (!!) housut, molemmat muistaakseni 20 kruunua

 

Iki-ihanat korkkarit 100 kruunua!

 



 

 

 Uusi paras ystäväni: iso nahkainen lompakko suurin piirtein miljoonalla taskulla, 200 kruunua (hinta vähän kirpaisi, mutta on kuitenkin aitoa nahkaa ja oikeasti iso ja siistikin vielä!).

Ihan "oikeasta" kaupasta löytyi niin loistavat jääpala-/suklaamuotit että oli pakko saada itselle. Erityisesti innostuin tuosta suklaaideasta, joten kokeiluja on siis luvassa lähiaikoina :)

Yksi parhaista kokemuksista oli lankakauppa Garnverket Hantverkargatanilla. Myyjä oli äärimmäisen ystävällinen ja puhelias, hän kyseli multa ummet ja lammet suhteestani käsitöihin, mm. mikä projekti nyt on työn alla, neulonko itselle vai muille mieluiten ja olenko "superstickare". No javisst! Vastaukseni olivat suunnilleen tasoa sönksönksönk, mutta luulen naisen kuitenkin arvostaneen yritystäni... Koska en kehdannut kaupasta lähteä tyhjin käsin niin ystävällisen palvelun jälkeen ja lankalakko esti tyhjentämästä kauppaa, ostin KnitPron upeanvärisen virkkuukoukun. Ei paha tämäkään!

 



Go Grumpy Cat!

Sata ihmistä on merkinnyt MINUN tekemän Grumpy Cat -tyynyn favoritikseen Ravelryssa! Lisäksi projektisivua on katsottu tähän mennessä 415 kertaa :) Kyllä siinä kissassa vaan taitaa olla sitä jotain...

Mitäs siihen sanotte häh! Itse olen sanaton mutta hirmuisen tyytyväinen kylläkin :)

Uusi yritys

Kuka muistaa vielä Pilvenreunalla-neuleen, tuon viime marraskuussa valmistuneen ihanuuden?

No joo tota kävi niin että viikko sitten purin sen surutta!

Tunnustin tosiasiat itselleni: villatakki oli ollut vain satunnaisessa kotikäytössä, useammin äidillä kuin minun päälläni. Eikä siinä muuten mitään, mutta ostin langat monella kympillä juuri tätä neuletta varten, joten halusin kyllä rahoille vastinetta. Tajusin, että neule oli liian löysä mun makuuni - kun kainalot roikkuvat vyötäröllä ja helma polvitaipeissa, on olo jo vähän liian ryhditön. Rakastan kuitenkin näitä värejä ja erityisesti suloista kuviota, joten ne halusin ehdottomasti säilyttää. Näiden ajatusten inspiroimana syntyi:

Pilvenreunalla 2

Ohje ladattavissa Ravelrysta

Lanka Gjestal Janne

Puikot nro 5 ja 4

Ja voi juku että olenkin nyt tyytyväinen!! Ei neuletta ottaisi millään päältä pois. Tämä malli on nyt täysi vastakohta ekaan verrattuna: erittäin niukka ja ihonmyötäinen käsistä, ja kainalot ovat siellä missä kuuluukin (=istuu hyvin myös ohuen kevättakin alle). Lanka on pehmoista eikä kihistä pahasti. Tällä kertaa tein nappilistankin oikein, joten suht painavat napit pysyvät ryhdikkäästi paikallaan. Tämä on kyllä just eikä melkein! Mikä parasta, säästyin taas saumojen ompelulta :) Tuo ohje on kyllä loistavin ikinä.

Näihin aurinkoisiin kuviin ja yltiöpositiivisiin tunnelmiin :)

Nyt loppui salailu

Grumpy Cat -tyyny

Kuvio ladattavissa Ravelrysta (maksullinen)

Lanka Novita 7 Veljestä

Puikot nro 4

Saan vihdoin ja viimein paljastaa yllätysprojektin, jota olen piilotellut melkein kuukauden päivät. Kyseessä on 19-vuotissynttärilahja ihanalle ystävälleni, joka on ihan hulluna Grumpy Catiin (tietämättömät, googlettakaa!). Mikäpä siis parempi lahja kuin iso ja pehmeä tyyny lempparikissan kuvalla varustettuna!

Neulekaavio löytyi yllättävän nopealla Ravelry-haulla, eikä hinta todellakaan huimannut päätä kun kyseessä oli vielä näin aidon näköinen kuva. Muutoin neuloin tyynynpäällisen täysin päästä keksittynä, ja tuurilla (plus pienellä höyryttämisellä ja venyttämisellä...) se mahtui 50x50 cm tyynyn ympärille. Alareunaan ompelin muistaakseni 40 cm pituisen vetoketjun päällisen pesua helpottamaan.

Tuo katin naama oli kyllä niin sairaan työläs tehdä, että tuskin heti rupean samaan projektiin uudestaan. Onneksi olin itse niin innoissani tästä työstä, että haastavuudesta huolimatta tämä oli päälle kahdessa viikossa valmis. Kaikkein raastavin vaihe taisikin olla yrittää pitää valmis työ poissa sekä blogista että rakkaan ystäväni tietoisuudesta!

Kyllä oli lahjan saajakin ilmeisen mielissään - sehän on tekijälle paras vastalahja :)